Kumpi tämän kuvan paheista on terveydelle vaarallisempi? Ainakin nykykäsityksen perusteella viinipullojen kanssa touhuaminen aiheuttaa suurempia ongelmia kuin älypuhelinkäyttö.

 

 

Viime viikolla media uutisoi laajalti “räjähtävästä” tutkimushavainnosta, jonka mukaan sähkömagneettisella säteilyllä on yhteys rotissa havaittuihin kasvaimiin.

Asiasta kerrottiin Suomessakin useassa eri lähteessä.

Saatavissa olevien tietojen perusteella aivan suureen paniikkiin ei ole aihetta, sillä tutkimushavaintoja (sekä uutisointia) on arvosteltu useassakin lähteessä: 1), 2), 3), 4), 5).

 

Nykytilanne

 

 

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tähän mennessä matkapuhelinten käytölle ja negatiivisille terveysvaikutuksille ei ole löydetty yhteyttä, vaikka asiaa on tutkittu runsaasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Samalla WHO painottaa, että lisätutkimuksia pitkäaikaisen käytön mahdollisista vaikutuksista tarvitaan, sillä matkapuhelin on verraten uusi keksintö.

 

Mistä tuoreessa tutkimuksessa on kyse?

 

 

Kyseessä on yhdysvaltalaisen poikkihallinnollisen National Toxicology Programin (NTP) tutkimus, jonka tuloksista osa on julkaistu ennakkotietona. Vain osittainen julkistus on ongelmallinen ainakin periaatteessa, sillä on mahdollista, että tutkijoilla on ollut painetta julkaista vain huomiotaherättävimmät tulokset.

Myös toisin voi olla, mutta toistaiseksi tästä ei voi vetää johtopäätöksiä kumpaankaan suuntaan.

 

Miten tutkimus suoritettiin?

 

 

 

Kokeessa oli toistatuhatta rottaa, jotka jaettiin seitsemään ryhmään. Kuusi ryhmää altistettiin GSM- tai CDMA- lähetystekniikan sähkömagneettiselle säteilylle, ja kumpaakin tekniikkaa testattiin kolmella eri lähetysteholla (1.5, 3.0 ja 6.0 W/kg). Seitsemäs ryhmä oli kontrolliryhmä, joka ei saanut säteilyä. Jokainen ryhmä jaettiin vielä uros- ja naarasrottiin.

Rotat altistettiin säteilylle jo sikiövaiheessa, ja koetta jatkettiin kahden vuoden ajan niin, että lähetysteho oli päällä keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä. Ajallisesti tämä on siis tosi paljon.

Lisäksi smg-säteilyä suunnattiin rottien koko kehoon eikä esimerkiksi korvan seudulle. Säteilyturvakeskuksen mukaan työperäisessä pitkäaikaisessa altistumisessa koko kehon keskimääräinen SAR-arvo ei saisi ylittää lukua 0.4 W/kg. Tavallisen väestön keskuudessa luku on 0.08 W/kg.

 

Mitä kummallista tuloksissa on?

 

Kuten monissa tiedotusvälineissä on kerrottu, tutkimuksen rotilla havaittiin tilastollisesti merkittävää kasvua kahdessa erilaisessa kasvaintyypissä (aivoissa ja sydämessä), mutta vain urosrotissa. Jos kyse on säteilyvaikutuksesta, voisiko se toimia ihmisessä, joka on kuitenkin biologisesti kauempana urosrotasta kuin naarasrotta?

Rottien sydämissä havaitut kasvaimet ovat tyypiltään sellaisia, että niitä esiintyy myös muualla rottien ruumiissa. Kuitenkin tilastollisesti merkittävää määrällistä kasvua havaittiin vain sydänkasvainten joukossa.

Lisäksi säteilytystä saaneet urosrotat elivät keskimäärin pidempään kuin kontrolliryhmän urokset. Sama havainto tehtiin osasta säteilyä saaneita naarasrottaryhmiä. Periaatteessa olisi siis yhtä hyväksyttävää –tai pikemminkin samalla tavalla kyseenalaista– uutisoida smg-säteilyn pidentävän elinikää.

Rotissa havaitut kasvaintyypit ovat myös varsin harvinaisia. Tutkimusta on siis arvosteltu myös tilastollisesti alitehoiseksi, sillä harvinaisuuden vuoksi koe-eläimiä olisi tullut olla vieläkin enemmän.

Kontrolliryhmän rotissa kasvaimia taas ei ollut yhtään, mikä on epäilyttävän pieni luku aiempiin tutkimuksiin verrattuna.

 

Johtopäätös

 

 

NTP:n apulaisjohtaja John Bucherin lehdistölle antama yhteenveto viime viikolta on paljonpuhuva:

– Tutkimuksemme tulokset ovat tällä hetkellä kaukana ratkaisevista. (Ihmisten terveyttä ajatellen) tällä voi olla merkitystä. Voi myös olla, että tällä ei ole merkitystä.