Vedystä on povattu tulevaisuuden energialähdettä, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi nykyistä enemmän autojen polttoaineena. Raaka-ainetta maailmalla riittää yllin kyllin. Ongelmana on, ettei vedyn tuottaminen ja jakelu liikenteen tarpeisiin ole taloudellista.

Vetyä erotetaan ultraviolettivalolla

 

Oulun yliopistossa kehitetään vedyn erottamista muun muassa ultraviolettivalon avulla.

 

Oulu

Autotehtaat ja tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa etsivät kuumeisesti keinoja halvan vedyn tuottamisen – ainakin suurten autotehtaiden mainosten mukaan. Vedyn sanotaan ratkaisevan tulevaisuuden energiapulan, onhan se yksi yleisimmistä alkuaineista maapallolla.

Periaatteessa vetyä on maailmassa yllin kyllin. Tutuin raaka-aine on tavallinen vesi, joka koostuu hapesta ja vedystä.

Vedyn irrottaminen vedestä onkin sitten toinen juttu. Se vaatii paljon energiaa eikä ole ainakaan vielä suuressa mittakaavassa taloudellisesti perusteltua.

Tavoitteena on löytää materiaaleja, joissa valo voisi olla puhdasta auringonvaloa, jolloin tuotanto olisi energia- ja ympäristöystävällinen menetelmä

– Mika Huuhtanen

Tutkijat miettivätkin kuumeisesti, mistä muualta vetyä saataisiin tehokkaasti ja taloudellisesti. Esimerkiksi Oulussa tutkitaan, miten biokaasut soveltuisivat tähän.

– Tutkimusta tarvitaan vielä paljon. Tällä hetkellä materiaaleja, joita käytetään, on olemassa, mutta aina tehokkaampia materiaaleja tarvitaan, kertoo dosentti Mika Huuhtanen, joka tutkii Oulun yliopistossa muun muassa vedyn tuotantoa.

Vetyä monilla menetelmillä

Vetyä pystytään erottamaan biokaasuista ja eri metalleista monilla erilaisilla menetelmillä. Ne vaativat kuitenkin melko lailla ulkopuolista lämpöä tai sähköä, mikä vesittää idean halvasta saatikka sitten ilmaisesta energiasta, jollaiseksi vetyä on joskus sanottu. Lisäksi vedyn kuljetus ja varastointi ovat ongelma.

Oulun yliopiston ympäristö- ja kemiantekniikan laboratoriossa oleva noin kuution kokoisella laitteella pystytään erottamaan esimerkiksi etanolista ja metanolista vetyä ultaviolettivalon avulla.

– Tavoitteena on löytää materiaaleja, joissa valo voisi olla puhdasta auringonvaloa, jolloin tuotanto olisi energia- ja ympäristöystävällinen menetelmä.

Vetyautojen aika ei koita ihan heti

Vetyautojen kehittämiseen satsataan maailmalla paljon resursseja. Myös Suomessa on VTT:n johdolla laadittu oma tiekartta kohti vedyn hyväksikäyttöä muun muassa liikennepolttoaineena.

– Uskoisin, että jossain vaiheessa näin tulee käymään, mutta vety on kuitenkin haastava aine. Se on kaasua, kun esimerkiksi biopolttoaineet kuten etanoli ja nykyiset fossiiliset polttoaineet ovat nesteitä. Niitä on helpompi kuljettaa, helpompi varastoida ja helpompi käyttää, valottaa Huuhtanen vetyautojen haasteita.

Siinä mielessä tämä on tutkijan kannalta herkullinen tilanne, koska meillä on vielä paljon työsarkaa ja paljon uusia asioita löydettävänä

– Mika Huuhtanen

Vetyautojen idea poikkeaa nykyisistä polttomoottorikärryistä. Auton tarvitsemaa sähköenergiaa saadaan muuntamalla vetyä sähköksi polttokennoissa kemiallisen reaktion avulla.

Kriittisissä puheenvuoroissa onkin kysytty, onko vetyautoilla tulevaisuutta, jos sähköautot ja niiden tarvitsema latauspisteiden verkosto yleistyy. Silloinhan autoissa olisi polttokennojen sijasta vain hyvät akut.

"Vedyllä tulevaisuus myös liikenteessä"

Mika Huuhtanen arvioi, että vedyn merkitys myös liikennepolttoaineena lisääntyy jossakin muodossa.

– Kyllä vety tulevaisuudessa tulee korvaamaan osan nykyisistä liikennepolttoaineista.

Toisaalta vetyä tarvitaan paljon muuallakin, joten vedyn tuotannon ongelmien ratkaiseminen on tutkijoille kiinnostava haaste. Edessä on vielä paljon avoimia kysymyksiä.

– Siinä mielessä tämä on tutkijan kannalta herkullinen tilanne, koska meillä on vielä paljon työsarkaa ja paljon uusia asioita löydettävänä, myhäilee Mika Huuhtanen.