Tekstiilihävikki katoaa, kun vaatteet aletaan taas valmistaa mittatilaustyönä.

 
 
Vaatteita voi sovitella tietokoneella luodun keinominän päälle. Tietokoneohjelma piirtää vaatteen annettujen mittojen ja valittujen vaatemallien mukaan.
 
 
Vaatteita voi sovitella tietokoneella luodun keinominän päälle. Tietokoneohjelma piirtää vaatteen annettujen mittojen ja valittujen vaatemallien mukaan..
 
 

Vaatteiden ostaminen verkossa kuulostaa helpolta, sen kun valitset ja maksat. Mutta entäs jos postissa saapunut vaate ei istu vaan tuntuu suorastaan epämukavalta.

Seuraa palauttamisen vaiva ja harmi – ja sitä paitsi toinen tilauskierros.

Jospa hankit vaatteita lähitulevaisuudessa näin: Menet vaatekauppaan. Tai menet virtuaaliseen kauppaan. Kotisohvalta, älypuhelimella tai tabletilla.

Skanneri ottaa mittasi tai annat itse pari strategista mittaa. Älykäs järjestelmä päättelee, minkä kokoinen ja muotoinen olet.

Näytölle ilmestyy itsesi näköinen, kolmiulotteinen avatar eli keinosinä. Voit katsella sitä eri suunnista.

Sovittelet vaatteita sen päälle. Tai suunnittelet kokonaan oman vaatteen. Kun olet tyytyväinen tulokseen, painat nappia.

Tilaus menee verkon kautta tuotantolinjalle, joka voi olla lähellä tai kaukana. Robotit valmistavat vaatteen. Se toimitetaan kauppaan tai kotiisi.

Huomisen vaatetuspalvelua on rakennettu juuri valmistuneessa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa on mukana suomalaisia. Hankkeen nimi on kangaspakasta kassiin – From Roll to Bag.

Siihen on osallistunut yhdeksän korkeakoulua ja yritystä viidestä maasta. Kaikkea on ohjannut Tampereen teknillinen yliopisto TTY.

”On yhdistelty asioita, ei niinkään tehty perustutkimusta”, TTY:n professori Heikki Mattila kuvailee. Kaupan ja tuotannon eri vaiheita on kehitetty ja tutkittu jo kymmeniä vuosia. TTY on liittänyt palikoita toisiinsa.

Geneven yliopiston MiraLabin perustajat Nadia Magnenat-Thalmann ja Daniel Thalmann ovat kehittäneet ”virtuaalisia ihmisiä” kolmekymmentä vuotta. Sveitsiläiset ovat rakentaneet järjestelmän, jossa erityinen simulaattori muuttaa kaksiulotteiset piirrokset kolmiulotteiseksi animaatioksi.

Vaatetushankkeen animaatio näyttää jo erehdyttävästi muotinäytökseltä. Piirrettyjä hahmoja on ensi silmäyksellä vaikea erottaa elävistä malleista.

Mitoitusta varten ostaja lataa sovelluksen. Miesten pitää kertoa pituus, paino, ikä ja kauluksen numero. Naisilta kysytään vielä rintaliivien kuppikoko, käden pituus ja vyötärönmitta.

Jotta palvelu pelaisi, on ohjattava koko vaatteen tekemisen ketjua suunnittelusta tuotantoon ja tuotteen toimitukseen.

Myös vaatteiden tuotantoa on ajateltu uudelleen. Tutkimushankkeen tuotantolinja on rakennettu Ruotsissa, Boråsin yliopistossa.

”Siellä on koneita”, professori Mattila perustelee.

”Osittain kyllä myös Suomessa, koska täällä on saatavilla painotekniikkaa.” Sitä on kehittänyt Tampereen lähellä toimiva Printscorpio, joka tunnetaan lipputehtaana ja tekstiilipainona.

Koelaitoksessa vaatteen kuosi painetaan kankaalle digitaalisesti. Vaatteen kappaleet leikataan laserilla ja ommellaan vaatteeksi. Sitten valmis vaate toimitetaan asiakkaalle.

 
 
Printteri tulostaa, kone leikkaa ja robotti ompelee tietokoneen ohjauksessa.
 
 
Printteri tulostaa, kone leikkaa ja robotti ompelee tietokoneen ohjauksessa.
 

Laajan toimitus- ja yhteistyöverkoston ansiosta suunnittelijat voivat keskittyä omaan työhönsä. Heidän ei tarvitse käynnistää valmistusta. Kynnys ottaa käyttöön uutta tekniikkaa alenee.

Kuluttajavetoinen valmistus tulee ainakin alussa massatuotannon rinnalle. Hinta on korkeampi kuin massatuotteilla, mutta alhaisempi kuin nykyisillä mittatilausvaatteilla.

Tutkijat arvelevat, että mahdollisuus räätälöidä vaatteet omien mittojen ja maun mukaan on monille riittävä peruste maksaa vähän lisää.

Tulevaisuudessa lisäarvoa tulee myös entistä kehittyneemmästä vaatesuunnittelusta.

Vaatturi Rickard Lindqvist Boråsin yliopistosta on kehittänyt väitöskirjatutkimuksessaan uuden mittajärjestelmän vaatteiden suunnitteluun.

Hän kutsuu sitä kineettiseksi, koska mitoituksessa on huomioitu myös ihmisen liikkeet. Tähän mennessä suunnittelijat ovat käyttäneet mallina liikkumatonta mannekiinia.

Kineettisessä mitoituksessa leikkauslinjat muuttuvat. Digitaalisessa valmistuksessa muutokset on helppo tehdä.

Kokeiluja tehdään muuallakin. Brittiläinen Unmade valmistaa vaatteita tilauksesta, ilman varastoa ja hävikkiä. Yhtiössä työskentelee vaatesuunnittelijoiden lisäksi fyysikoita ja tietotekniikka-asiantuntijoita.