Kaoottinen sähköimpulssi panee sydämen eteiset supistelemaan satunnaisesti. Eteisvärinä voi pahimmillaan johtaa aivoinfarktiin.

 
 
Sydänfilmi eli elektrodikardiografia kuvaa sydämen sähköistä toimintaa. Rytmihäiriöt paljastuvat, jos niitä on sillä hetkellä, kun laite rekisteröi sykettä.
 
 

Sydänfilmi eli elektrodikardiografia kuvaa sydämen sähköistä toimintaa. Rytmihäiriöt paljastuvat, jos niitä on sillä hetkellä, kun laite rekisteröi sykettä.

 

Yhä useampi selviää infarktista

 Kardiologiset lähetteet ovat lisääntyneet esimerkiksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan alueella 5–8 prosenttia vuosittain .

 Pallolaajennukset lisääntyivät melkein kolmanneksella vuodesta 2006 vuoteen 2014.

 Eteisvärinän katetriablaatiot ovat yli kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.

 Sydäninfarktiin kuitenkin kuolee aikaisempaa vähemmän ihmisiä, noin 13 000 ihmistä vuodessa. Infarktin saa 25 000 ihmistä joka vuosi.

Lähteet: Duodecim, Kardiologinen seura, Suomen Sydänliitto, Mediuutiset, Markku S. Nieminen

Se on eteisvärinä! Kokenut sydänlääkäri Markku S. Nieminen näyttää sydänkäyrästä, millaista viivaa eteisvärinässä oleva sydän piirtää.

Käyrässä pitäisi olla yksi pieni kohouma ennen isoa piikkiä, joka kuvaa sydämen varsinaista lyöntiä. Nyt käyrässä on epätasaisesti monta pientä kohoumaa.

Sydänkäyrän hoipertelu kertoo harmillisesta, jopa vakavasta vaivasta. Sydämen eteinen supistelee satunnaisesti, joten sydämeen tuleva veri jää lillumaan eteiseen. Se ei ole hyvä juttu.

”Eteisvärinä voi olla invalidisoiva vaiva”, Nieminen sanoo. Eteisvärinästä eli flimmeristä voi seurata pahimmillaan jopa aivoinfarkti.

Eteisvärinä on yleisin sydänvaiva, jonka takia suomalaiset hakeutuvat päivystykseen. Yli 75-vuotiaista eteisvärinää on joka kymmenennellä – kohtauksittain tai pysyvästi.

Eteisvärinän yleistyminen kertoo ainakin sen, että suomalaisten sydämet vanhenevat. Kaikki sydänvaivat ovat lisääntyneet, Suomen kardiologisen seuran tilastot kertovat. Sydämet jäykistyvät ikääntyessään, kuten kehon muutkin kudokset.

Vaivaa esiintyy joskus nuorillakin, ruotsalaisen arvion mukaan ylipäätään kolmella prosentilla yli 20-vuotiaista.

”Jos nuorella tai sanotaan vasta nelikymppisellä on eteisvärinää, se voi liittyä johonkin perinnölliseen sydänsairauteen”, professori emeritus Nieminen tiivistää.

Useimmiten taustalla on korkea verenpaine, läppävika, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta tai sydäninfarktiin liittyvä laajentunut sydän. Alkoholi voi altistaa terveenkin sydämen flimmerille.

Eteisvärinä kertoo mielenkiintoisesti sydämen toiminnasta ja heikkouksista.

Sydän on ikään kuin pussi, jossa on neljä kammiota. Supistuksen eli pumppuliikkeen pitäisi edetä pussissa tietyssä järjestyksessä.

Veri tulee kahteen eteiseen, joista se etenee kammioihin, jotka hoitavat varsinaisen pumppaamisen. Sydämen supistuksen pitäisi alkaa oikean eteisen yläosassa olevasta sinussolmukkeesta.

Eteisvärinässä supistus etenee väärin.

”Sydänlihasta supistava sähköinen aktiivisuus hajaantuu. Biologinen sähkö juoksentelee siellä ympäriinsä”, Nieminen selittää.

Villiintynyt sähköimpulssi panee eteiset supistelemaan satunnaisesti. Kaikki saapunut veri ei etenekään kammioihin. Myös kammioiden toiminta häiriintyy, ja syke muuttuu epätasaiseksi.

Kohtaus tuntuu kiusalliselta, koska sydän alkaa hakata rinnassa ilman mitään erityistä syytä. Syke myös hyppelee, ja olo voi kohtauksen aikana voi olla ahdistava.

Eteisvärinäkohtauksia tulee ja menee, mutta ne saattavat muuttua toistuvaksi. Siitä kärsivät voivat päätyä kerta toisensa jälkeen päivystykseen palauttamaan rytmin normaaliksi.

Sydäntä rauhoittamaan annetaan beetasalpaajia. Joskus nuoremmille annettiin kohtauksen aikana diapamiakin, koska ihminen arvatenkin hermostuu, kun sydän sekoilee.

Joskus sydän rauhoittuu itsekseen. Silloin puhutaan kohtauksenomaisesta eteisvärinästä.

Flimmerin pitäisi rauhoittaa viimeistään kahdessa vuorokaudessa. Pitkittyneessä kohtauksessa riskinä on, että eteiskammioon jäävää verta hyytyy seinämien poimuihin.

 

Jos hyytymä karkaa verenkiertoon, se voi aiheuttaa aivohalvauksen. Siksi eteisvärinästä toistuvasti kärsivät syövät verta ohentavaa lääkettä.

Joillakin potilailla eteisvärinä pitää rauhoittaa sähköllä. Sydämeen johdetaan nukutuksessa tasavirtaa.

Niin sanotun katetriablaation lisääntyminen kertoo eteisvärinän yleistymisestä. Toimenpiteen nimi vihjaa, mitä siinä tapahtuu.

Eteisvärinän aiheuttava rytmihäiriöpesäke on useimmiten keuhkolaskimoiden ja eteisten liitoskohdassa. Sydämeen ohjataan laskimoa pitkin katetri harmia aiheuttavaan keuhkolaskimon tyveen.

Katetrin pää polttaa keuhkolaskimon tyven ympärille eristyslinjan. Niitä tehdään muuallekin vasempaan eteiseen. Ne eristävät rytmihäiriöpesäkkeet katkaisemalla lihasjuosteet laskimoiden ja eteisen väliltä. Enää ei biosähkö pääse juoksentelemaan villisti ympäriinsä.

Jotkut ovat eteisvärinälle alttiimpia kuin toiset. Sydänlihaksen sidekudos lisääntyy vuosien karttuessa joillakin enemmän kuin toisilla. Vaurioituneet sydänlihassolut eivät juuri uusiudu vaan korvautuvat sydämen toimintaa häiritsevällä sidekudoksella.

Sydäntä paksuntavat myös verenpaine ja stressiin liittyvät mekanismit, kuten adrenaliini. Siitä on Niemisen mukaan selkeää näyttöä.

”Mutta tämä ei tarkoita nyt sitä, että jokaisella työpaikalla pitää säikähtää, että nyt on stressiä ja nyt tulee sydänvaiva”, Nieminen rauhoittelee.

 

https://interactive.sanoma.fi/arkku/files/24439078TIEDE_eteisvarina.gif

 
 
Eteisvärinä
 
 
Eteisvärinä